nice, like that

Kooks oli sanoinkuvailemattoman hienoa, sen valtavan ihmismassan kanssa vaikka takana olevien oli pakko joka puolentunnin välein huomauttaa että I:n pään vois leikata pois nii neki näkis jotain. Voin vaan kuvitella miltä siitä tuntuu jos mustakin tuntuu pitkälle, koska se on jo suomalais mittarailla ihan pitkä. Seura oli parasta ja Miri oli niin innostunu että se ei voinu pysyä paikallaan sekunntiakaan ja se tarttuu. Koko konsertti lämppäreineen oli pelkkää hyppimistä ja tanssimista alusta loppuun, olkoonkin että loppuakohti tunnelma tiivistyi, eikä enää mahtunut kääntymään paikallaan, mutta koska kaikki ympärillä hyppi niin se oli ihan mahdollista. 
Eilen oli siis ihana päivä, niitä jolloin on ihan täydellisen 100 prosenttisen onnellinen. Niitä ei täällä ainakaan vielä mitenkään liikaa, ja se ihanhienosti korvaa toissapäiväisen pohjan.

Tänään mun onni jatkui. Aamulla kun heräsin oli pihalla kunnon kerros lunta. Yllätyin paljonpaljon koska vielä klo vähän yli puolen yön kun tulin kotiin ei lumesta ollut pienenpientäkään merkkiä. Mutta ahhhhhhhh! Lunta. Joten tänäänkin olin kovin maailmoja syleilevällä tuulella, ja päivä kruunasi se että yksi nainaen luuli että oon muttanu tänne ranskasta sen JÄLKEEN ku oli kuullu entä mä puhun. Jos ei laske sitä että se itse oli enkkukielisestä kanadasta kotosin ja puhu aika huonoa ranskaa nii olin aika otettu.  Myös se että ranskan kirjakoe oli ryhmäkoe ja mun piti vaan selittää mun ryhmäläisille mikä on kiinan kulttuurivallankumous eikä itse kirjottaa sanaakaan ranskaa ja se että student counsellor oli ihan mua varten onkinu selville että tän viikon la on Montrealin suomalaisyhteisön joulumarkkinat nosti tän päivän statusarvoa ihan kivasti. Se että lumi oli liukasta ja märkää ja että kaaduin kahdesti viidenminutin koulumatkalla ei kertakaikkiaan haitannut tänään. Eikä se että rakkaus talvikenkä liike oli suljettu. Tosin se häiritsee hieman että näillä on ihan eri käsitys siitä mikä on talvikenkä, entä mulla .

Vendredi on valmistujais kuvaus koululla vaikka on vapaata. Koska siinä vedetään päälle musta kaapu ja lakki, en kertakaikkiaan ymmärrä miksi kaikki stressaa siitä kuvasta. Kaikkenlainen kampausten teko on mahdotonta lakin takia, eikä omat vaatteet näy, what is the problem you may ask. Kynsienväri ja korvakorut ja se missä käy muotoileen kulmat. Uskokaa tai älkää.

Ps. Saatiin tänään koulusta lappu, joka vanhempien täytyy allekirjottaa. Koskee rugbya, koska siihen pitää pyytää vanhempien suostumus. Saatiin myös hammassuojat ja käsky ottaa seuraavalle tunnille kaksi teepaitaa koska niillä on taipumusta repeillä. En oo ihan varma pitäskö mun vetää jotain johtopäätöksiä tästä.

tätä tuijottelin hetkenkin suu auki

Älä yritä väittää että maahanmuutto ei ole yhdyssana

Fucking sade. Täällä nää käyttää hyvin hämmentävästi kyseisen ilmaisun alkua keskellä muuten-aina-niin ranskankielisiä lauseita. Toimii aika samalla lailla kun kyseinen ilmaisu suomessa, määrittämässä oikeastaan ihan kaikkea. Voi siis sanoa (ja kaikki myös sanoo) c'est fuckin beau, niin tyhmälle kun se kuulostaakaan. Mutta palatakseni sateeseen, miten on mahdollista että joka hiton torstai sataa kello 6.? Kysynpä vaan. okei karma. Koska ei ole kamalan kivaa pyöräillä reeneihin pimeällä kaato sateessa yksisuuntaista katua väärään suuntaan. JOKA torstai. Paitsi tänään sato jo Lunta. Edistystä tapahtuu.

Haluaisin myös kyseinalaistaa elokuvien päällepuhumisen, koska tällähetkellä se ärsyttää minua tarpeettoman suuresti. Olen lauantaina menossa katsomaan erästä nimeltämainitsematonta elokuvaa. Itse tahtoisin katsoa sen englanniksi mahdollisimman ison ilon irti saamiseksi, mutta silloin saksalaiset ei ymmärtäis. Ja ranskaksi mä missaan dialogista vähän liikaa. Ja kuitenkin jollain kieroutuneella tavalla haluan olla perillä tapahtumien kulusta. Ja ongelma siis on se että versio puhuttu englanniksi ja tekstit ranskaksi n'existe pas. Tai edes toisinpäin. Can't help, too bad.

 Rakas dädä lähetti mulle artikkelin maahanmuutosta kanadassa. Se on varsin kiinnostava aihe täälläpäin oikeasti, kun vertaa suomeen. Meidän luokalla on joku viis joitten vanhemmat on quebeckläisiä, ja loput on maahanmuuttajia. Ja nää ihan tosissaan luuli ettei suomessa oo maahanmuuttajia. Mikä kyllä Oulun katukuvassa on aika totta. Mua katsottiin vähän säälivästi maahanmuuttokeskustelun aikana, ja ne oli silleen että sulle on varmaan hämmentävää nähdä esim. aasialaisia ja tummaihoisia livenä. Niin että go suomi, jatketaan samaan malliin, eikö?
Tosin mitä olen huomannu nii juutalaiset aiheuttaa aika monessa kovin kielteisen reaktion, ja on ollu muutaman hyvinkin kiivaan keskustelun aihe tässä lähimenneisyyden ruokahetkinä.

Liikunnassa oli tällä viikolla sijaisia. Valinnaisen sijaisen saapuessa muutama suu loksahti auki, ja kaikki otti sijaisen ihan vakavasti heti eka sekunnista alkaen. Mitä muuta voi olettaa, kun sijainen saapuu korot kopisten fakkuihin ja jakkuun pukeutuneena kahvi kuppi kädessä liikuntasaliin ja yrittää väittää tietävänsä kyllä käsipallon säännöt. Koska muutama poika, niin pelattiin sitten käsipalloa täyskontaktilla, eli mikään ei ollu kiellettyä. Kolmannen pelin jälkeen sijainen kuitenkin älys kysyä että onko selästä kahdella kädellä työntäminen muka oikeasti sallittua, ja koska joku vastas ettei oo nii loppu pelit sujui jo vähän rauhallisemmin, mutta oli se sen verran absurdia, etten kyllä kamalasti loistanut. Ja nyt muutamaa miljoonaa mustelmaa rikkaampana.
Toinen sijainen oli myös nainen, mikä comme même herätti luottamusta. Se oli kuitenkin ihan asiallisesti pukeutunut ja vaikutti ihan pätevälle muutenkin, mutta oli ilmeisesti päättänyt olla pätemättä silloin, koska istui penkille niiden oppilaiden sekaan jotka ei halunnu osallistua, ja pelattiin hockey cosoa ilman tuomaria. Oman turvallisuuteni vuoksi toivon että oikea opettaja on huomenna paikalla.

Muuten koulu ihan ok. Tietokoneetonta, ja säänöllistä. Eka jakso loppu ja nyt arvosanoja satelee vähän kaikkialta. Matikankoe ilman laskinta sujui hienosti. Neliöjuuri 6985 kertaa 26 on ihan sopivaa laskettavaa mun päässälasku tottumuksilla. Ensikerralla en unohda laskinta. Tänään oli hyvä päivä ja kävin useamman keskustelun. Tiedän jopa jo etukäteen huomisen lounas seurani.
Huomenna ajattelin leipoa koulusta päästyäni PULLIA. Niiden lisäksi sauna on jotain mitä todella kaipaankaipaan suomesta. Ja sitä että olen pieni. Siis fyysisesti. Tai edes keskikokoinen. Koska nää on jotain lyhimpiä ikinä, ja en ole hetkeen tuntenut itseäni näin suureksi.

Ps. kirjani edistyy erittäin hyvää vauhtia. Ensi tiistaina on ihan valmista. Enää puuttuu 140/228 sivusta. Tiedän mitä teen ensiyön.



bongaa merirosvo?

vanhaa kaupunkia

ja koska Kanadan mäkkäri on ihan eri asia entä normaali, niin käytiin testaan. Ne ei vaan älynny mun tilausta siellä, joten päädyin erinnäisten käänteiden kautta nauramaan ja pyyhkimään enimmät ketsupit pois mun pihvistä. mietin vaan että mitä ne jätti pois siitä hampurilaisesta, koska siinä kuitenkin oli tarra. En ainakaan huomannu mitään eroa normaaliin. Voitte kuvitella tuskani.

sauf que son ex-blonde est mon amie.

Viimeviikolla ei taphtunut mitään erityisen kummaa. Oli mielenosoitus johon hupenivat melkein kaikki koulutoverini, tapasin I:n joka on myöskin suomalainen vaihtari samassa kaupngissa kanssani ja puhuin pitkään, vietin perjantaivapaata palauttamalla koulumonisteita koulussa, kävin kaupungilla kahden saksalaisen kanssa ja ostin samalla liput the kooks ien konserttiin..

Ensiviikolla ei tapahdu mitään erityisen kummaa. Alan vihata hieman enemmän taloustietoa, opiskelen ahkerasti, ja menen katsomaan erästä erittäin suosittua ja aina ihastuttavaa mieshenkilöä valkokankaalla pysyäkseni pinnalla. Upota ei voi.


Tästä on tullut jo ihan arkea. Kaikesta tästä kummasta. Ï:n sanoin: mun arjesta on tullut kummallista.
Olen ollut 3kk ja yhden päivän.

11.10 oli maailmansotien muistopäivä ja lähipuiston muistomerkillä oli jokin tapahtuma

näette kouluni piden takana ja pyöräkaistat tiellä.

täällä on ihan järjettömästi lehtiä. Tää puhallettiin viimeviikon alussa putipuhtaaksi, ja nyt näyttää tältä. Puiston keskellä olevaan tyhjään tekomereen kerääntyy lehtimeri jossa pienet lapset uivat koulun jäleen.

lempi lähikatuni jossa on lempileipomo ihanalla henkilökunnalla

samalla kadulla teatteri

ensimmäinen miestenpyöräni ikinä. Kokoluokka melkein sopiva.

asun muka kaupungin rikkaitten kaupunginosassa. Silti täällä vanhainkodeissa riittä varkaita koska siellä  tuolit sidottu kiinni? Luulisi että siellä on vaikea piilottaa varastettu tuoli.

kaunis idea, tosin kunnollisella punaisella lehdetyksellä oli kauniimpi

rumin joulukuusi ikinä. Joulu koristeet saapuu ja meillekkin perustetaan kuusi ensikuun alussa.

ehkä ne vanhukset käy roudaamassa kaappaamansa tuolit tänne?

en jaksanut pidellä kajareita bussia odotellessa joten nostin ne odottamaan tuolien viereen.

kätevää että eksyessään voi tarkistaa työmaa-aidoista missä kaupungissa on.

Ps. koska täällä ei oo pahemmin blondeja, tulen luokitelluksi kyseiseen kastiin, ja kuulen usein muistuttavani Hannaa. Ehkä nää on värisokeita. On myös ihan huvittavaa että blond on ihan pätevä yleinimitys puhuttaessa jonkun epätunnetusta tyttöystävästä.

-Meidän täytyy välttää tätä kohtaa matkareitillämme, sillä tähän on merkitty merihirviö, emmekä tahdo uida suoraan sen kitaan. -Kapteeni, luulen että se on vain kartan kuvitusta.

Huoneeni kuvitusta

ja matkamuistot kotoa

kävin kirjastossa etsimässä elokuvaa kirjasta jota luen ranskantunnille. en löytänyt mutta, koska projekti aiemmin jäi vähän kesken niin Casablanca. Ja pidin kirjasta, joten siksi toinen elokuva. Ja koska puheenollen elokuvista, j'ai vistité viikonloppuna ekaa kertaa elokuvissa täällä. Muuten aika normaalia paitsi lipuissa ei istumapaikka numeroita, joten jos haluais hyvän paikan johonki uudenpaan leffaan siellä pitäs olla aiemmin jonottamassa.

ja  tämän mahdollisti uusivanha vaaleanpunainen kamera
jonka sain lainaan perheeltä.

Ps.Edellisen ratkettua kehtitin uuden ongelman. Kameran muistikortti ei lähde kamalan helposti pois koneeni muistikortti paikasta. Ei edes hieman väkivalloin. Ehkä saippualla.

excuse-moi, je suis un peu tard, mais.

Täällä oppii myöhästelemään ja hyväksymään sen että ei oo niin kauheen vakavaa jos joku myöhästyy sovitusta tapaamisesta. Koska paljon kellään ei oo kännykkää. No okei on aika monella, muttei silleen entä suomessa. Ja niillä joiden kanssa sovin tapaamisia ei ole. Kun odottaa metroasemalla 15 min tietämättä onko se toinen tulossa ylipäätään vai ei, odottaako se esim.uloskäynnin luona tai jossain toisessa paikassa, vai onko se vaan myöhässä, niin hermot venyy ja osaa arvostaa hieman korkeammalle sitä että nokia on suomalainen yritys.
Tämä siis muualla, paitsi koulusta ei voi olla myöhässä. Se vaan ei käy. Jos on myöhässä niin ettei ehdi sisälle koulun ovesta 5 min ennen ku tunti alkaa, ei pääse tunnille. Joutuu istumaan hiljaa kuvisluokassa ja missaa kaiken opetuksen. Jos taas ehtii sisälle kouluun ennen ku kello soi 5 min ennen tunnin alkua, mutta ei ehdi tunnille ennen ku kello soi 5 min myöhemmin, niin joutuu jäämään koulun jälkeen. '
Suurimmalta osin tää on koulun osalta kovin paluu yläasteelle, joten jos mahdollista niin pidä omasta koulustani kotona vielä enemmän kuin lähtiessä.

Koulussa on oma sisäänkäynti opettajille, luokissa ei voi olla ilman opettajaa koska vastuutonta, lokeroilla ei saa oleskella ruokatunnilla, koulun tiloissa ei saa käyttää a)puhelinta b)mp3 soitinta c)legginssejä, läksyt on tehtävä oli ne sitten mielekkäitä tai ei, ja ennekaikkea täällä ei olla oppimista varten vaan opettajien ohjeiden noudattamista ja arvosanoja varten. Poltta täällä ei saa, MUTTA se ilmeisesti koskee aika tarkasti vaan koulun aitojen sisäpuolta.  Heti portin ulkopuolella on jäätävän paljon porukkaa (myös  niitä sec 3 luokklaisia jotka ei oo vielä täyttäny 14 ) palava savuke kädessä juttelemassa rehtorin tai vahtimestarin kanssa. Ja se savuke ei edes läheskään aina ole pelkästään tupakkaa.
Ainoa asia mistä oikeesti tykkään tässä systeemissä on kouluruuattomuus. Saat ihan vapaasti valita syötkö koululla ruokalassa, kahvilassa tai ravintolassa hieman kauempana, lähipuistossa omia eväitä vai menetkö kotiin syömään. Ilmainen kouluruoka on huijausta, koska aina painostetaan syömään sitä sanomalla että sun vanhemmat kaikki muut maksaa veroja tätä varten. Sillon ku siitä maksetaan se ei oo ilmasta? Joten pidän enemmän systeemistä, jossa voit valita mitä haluat ostaa, kuin syteemistä jossa maksat mutta et voi vaikuttaa siihen mitä saat. Ainoa ongelma on se että kaikki hajaantuu ihan eripuolille syömään ja on vähän vaikea välillä löytää joku.

Kamera on kertakikkiaan ihan häviksissä. Ainakaan tässä talossa se ei ole, ja koska olen suhteellisen varma siitä että se oli mulla ennen ku menin metroon niin good knows mitä sille on tapahtunu. Metro on muuten hyödyllinen siinämielessä ettei voi eksyä. Kun löytää metroaseman pääsee aina kotiin. Ja koska kaikki tietää missä on lähin metroasema ja osaa neuvoa sinne kun kysyy niin en oo vielä kunnolla eksyny. Muutaman kerran hieman hukuksissa, muttei paniikkiin asti.

et parce que c'est comme ca.

1.Halloween meni hyvissä merkeissä, kuten myös huvipuistoilu Kanadan suurimmassa sellaisessa. Oli vaan kylmä ja paljon jonoa.
2.Huomasin että ei ollu kauhean järkevä idea lainata "ennen päivänlaskua ei voi" ja alkaa lukemaan, koska ranskantunnin kirja ei edisty pätkääkään. Toisaalta mun ranskantaitojen kannalta tää on hyvä ratkaisu koska mulla on sama kirja enkuksi ja se helpottaa lukemista huomattavissa määrin.
3. Voitte suhteuttaa koti ja suomi ikävän tähän, se ei oo vielä mitään kovin epätoivoista. M joka on saksalainen vaihtari on, jo kaks kertaa innoissaan kertonu kuin iloiseksi se tulee kun tvssä näkyy volkswagenin mainos ja lopussa joku sanoo das auto.



ps.