naapurini puussa roikkuu luuranko

Toisesta hoitoviikosta ei kamalasti raportoitavaa. Liikuntatunnilla hieman liikaa lihaskunto liikkeitä että liikkuminen tällä hetkellä olisi kovinkaan miellyttävää.Liikuntaa mulla on miljoona tuntia viikossa, ja yleisesti tykkään siitä, mutta kun kahdella viikon kolmesta tunnista joku alkaa itkemään koska sattuu, niin mietin tän terveellisyyttä hetken.

Alku viikosta oli vähän enemmän koti-ikävä, mutta sitten tuli paketti kotoa ja alko helpottaan. Muutama kierros uutta levyä ja olen taas entiseni. Tällä viikolla olin "töissä" eka kertaa, jos lasten hoitoa ei lasketa. Käyn joka to ennen baletin alkua tekeen puoli tuntia toimistohommia, ja saan tiistain tunnin ilmaseksi. Laskin väritys tehtäviä sopiviin nippuihin lastentanssi ryhmille, ja leikkelin mukaan tarrat. Koska maanantaina on halloween. Ja siksi kaikkialla on kamalasti hirvittävän pelottavia koristeita. Ehdottomasti tähänastinen lempparini on piha, jossa on pieniä luurankoja puettuina barbivaatteisiin.

Uudet melkein isovanhemmat, jotka meitä on siis hoitamssa, on kyllä mielenkiintoisia ja mukavia. Siinä on musta sopivasti ristiriitaa että syödään nakkeja ruoaksi ja kuunnellaan samalla opperaa.
Niitten ja mun host-siskon kanssa käytiin tänään kattoon nykytanssi esitys, joka oli kyllä jotain parasta hetkeen. Liput sain toisesta tanssikoulusta ilmaiseksi. Ensin vähän mietin liikaa sitä että miten ne sen esityksen ottaa, ja onko ne tottunu kattoo ei niin selkeä ideallista juttua, mutta loppu esityksetä nautin ihan täysiä. Niin paljon että sen loputtua mun ripsivärit oli poskilla.
Ja helpotuksekseni muutkin tykkäsi kovasti. Miten paljon kaikkea jännittävää syntyykään tuomalla lavalle kaksi kumisaappaallista vettä, ja n 16 tanssijaa.

Ps.1. luin tässä jokin aika sitten uudelleen (ja tälläkertaa englanniksi) kirjan joka on nuortenkirja, mutta joka ei kuitenkaan niin kauhean kevyttä hömppää. Speak. Tietynlainen kauhuskenaario, en halua olla puhumaton. Joten olen vakaasti päättänyt alkaa puhumaan enemmän, vaikka sitten kukaan ei ymmärtäisikään.

2.Ja koska ranskantunnille näköjään pitää lukea kirja kirjan perään, yllätin itseni valitsemalla kirjan josta en ole koskaan kuullutkaan, sellaisen kirjan sijaan, jonka olen jo kertaalleen lukenut.

3.Tännekkin on tullut oikea syksy jota niin vihaan.

Sometimes it feels good to be me.

Tunnerikas päivä eikä oikeastaa mitää järkevää kerrottavaa, mutta haluan leuhkia joten lue ps kohta.
Ilta fiilis kuitenkin kovin positiivisella puolella. Olen onnellinen, mitä sä luulit.



arvaa mitä tää esittää? vihje: karvainen ja peloton.  koska munkin on vähän ikävä vihjepelejä.




katubaletti katu. Oli ihan jännä idea sinänsä että koko tanssiteos kulkee kadun läpi, mutta yleisön kannalta idea oli suht huono. Koska esim ei nähny just mitään, kun kaikki oli tiellä ja jos joskus onnistui saamaan paikan josta näki, niin seuraavassa hetkessä piti liikkua teoksen perässä ja ei taas ollut näkymää.



koska heilahdus.


 

Näyttelyn sisääntulo oli pysäyttävä. Siellä oli eri teemojen vaatteita kaaressa mallinukkejen päällä, mutta yhteistä oli että kaikkien nukkejen kasvoille heijastettiin video kasvojen liikkeistä. Myös ääni oli mukana. Esimerkiksi nämä tässä noin 6 muun pyhimyksen kanssa lauloivat. Piti hetki miettiä mitä tapahtuu koska ne oli niin aidon oloisia. Luulin että sinne oli palkattu malleja seisomaan.



Jean Paul Gautier. Museo. Taivas. oli hieno kokemus.


Ps. Sain toisesta matikankokeesta 100%  ja olen siksi kuuluisa. No ei, mutta kannattaa kokeilla jos haluaa huomiota.

2.Ps.ensimmäisestä kokeesta ei edes puhuta, se ei ollu ihan samalla tasolla. Ranskan sanelussa oli rohkaiseva kommentti kaiken sen punakynän keskellä, yritä vaan, kyllä se siitä helpottuu.